Violan keikka sitten tuli ja meni perjantaina, harmi vaan että olin sen verran hulamassa että osa biiseistä meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Eipä silti, ihan kivoja piisejä on heillä.

Hitto vie oli setä-fiilis tossa lauantaina. Meillä oli jotain porukkaa (taas vaihteeksi) dokaamassa ja lähdin kauppaan hakemaan lisää linpparia, tuo Pikkolo on auki keskiyöhön. Siinä oli pihalla neljä jotain pikkutyttöä jotka pyysivät pullonavaajaa, ja jäin sitten siihen juttelemaan niiden kanssa niitä näitä. Olin aika pahasti naamat mutta muistan että puhuttiin jotain Irakin sodasta ja cheerleadingista. (joo).
Noh, eihän niitä kauaa jaksanu joten totesin että lähdenpä tästä kotio jatkamaan juominkeja niin tytöt ilmoitti että joo, me tullaan kans. Ajattelin että hittojako siinä, sama se mulle. Kait ne viimeistään sitten pakenee kun kämppis yrittää pokata jonkun niistä =)

Ne oli 13v -.-; Naureskeltiin kämppiksen kanssa että ei hitto, nyt on kyllä kunnon setä-fiilis. 10 vuotta nuorempia tyttöjä kämppä täys. Voi voi, onneksi ne lähti nopeasti myös pois, ei tarvinnu kattella niitä kovin pitkään.

Örrh, keskiviikkona olisi standuppia on the rocksissa mutta kaverilla ei riitä ikä, 23v sisään. Suorastaan harmillista.

Kaksi päivää vapaata duunista, kiva herätä 09:10 siihen että duunikaveri soittaa "joo toi yks on kipeä, tuletko yhdeltätoista duuniin?"... piti kieltäytyä kohteliaasti.

Mikähän ihme siinä on että 95% nykyisistä animesarjoista tuntuu olevan aivan järjetöntä paskaa. Varsinkaan hyviä siirappisarjoja ei enää nykyään tule vastaan, vaan kaikki sarjat on joko mechapuppaa missä teinit angstaa jättiläisrobotin puikoissa tai sitten haaremisarjoja missä urpo päähenkilö on epäilyttävän nuoren tyttölauman ympäröimänä.

Missä uudet sarjat jotka vetäisi vertoja Marmalade Boylle tai Hana yori dangolle? Okei no ehkä tyyliin yksi tai kaksi hyvää sarjaa tulee vuodessa, uudemmista nyt tulee mieleen lähinnä Kimi ga nozomu eien ja Koikaze mutta suurin osa uusista "romanttisista" animeista on lähinnä jotain söpöilyä missä melkein tapahtuu jotain.

Se noissa uudemmissa sarjoissa oikeastaan eniten ärsyttää, kun ei uskalleta rakentaa kantavaa juonta ja hyvää lopetusta tarinalle vaan tehdään ympäripyöreitä kyhäelmiä joilla ei ole mitään konkreettista sanomaa. Missä on ne ajat kun sarjat kesti kaikki 26 jaksoa, lähes poikkeuksetta? Nykyään tuntuu lähes järjestään kaikki sarjat olevan 13 jaksoa tai muuta tynkämittaa. Tietysti joku Gundam-piiska nyt pyörii sen 70+ jaksoa mutta eipä niitä katso kuin pikkupojat ja sille tasolle taantuneet isommat pojat.
Onneksi sentään vielä japsidraamasarjat pitää kutinsa, 10-12 jaksoa, alku, keskikohta ja selkeä loppu.

Violan keikka perjantaina onkin vaan 5e, saattaa jopa olla varaa lähteä =)

np. The Boogie Jack - tsukiyou no konbi

Jos poika tykkää tytöistä, se on hetero.
Jos poika tykkää pojista, se on homo.
Jos poika tykkää molemmista, se ei vaan osaa päättää.

Ylihuomenna Black Doorissa taas standuppia, toivottavasti siellä on sama isäntä
kuin lauantaina. Irtosi aika hyvää läppää =)

np. Morgentau - Light of Justice (club mix). Perjantaina olisi Violan keikka Semifinalissa
mutta hitto kun ole edes rahaa ruokaan >_<

Näyttää pahasti siltä että tulee ensimmäinen viikonloppu viiteen viikkoon kun dynaaminen duo
ei ole täällä grillaamassa, ihmeiden aika ei ole ohi.
Kämppis hankki jostain arkkupakastimen, nyt mahtuu jätskiä niin vitusti. Tai no tulee mahtumaan,
ei se ole vielä täällä mutta sen paikka on jo valmiina.

Hitto kö on kova piisi tämä.

Sormuksenkin onnistuin rikkomaan, tuommottis H&M:n raitasysteemi missä on metallinen, kirkas
ja metallinen rinkeli. Jostain syystä toinen metallirinkeli irtosi =/ Nyt tuossa on tosin vähän niinku kaksi
sormusta yhden hinnalla. Ja mihin ihmeeseen se toinen rinkula&tähti-korvis on voinu joutua, se hukkui lauantaina johonkin.

Eilen oli Black Doorissa (brittipubi isoroballa) standuppia, piti mennä katsomaan kun oli
ilmainen sisäänpääsy. Paikkana Black Door oli varsin mainio, Strongbowta hanassa ja
Stowford Pressiä puolikuivana ja kuivana. Ei tarvi enää miettiä mihin eksyy kun haluaa
oikeasti hyvää siideriä =)

Tjoo, standuppia oli, vähän oli epäilystä alkuun että jaksaako suomalainen naurattaa,
lähinnä kun on tullut katseltua noita jenkki-esiintyjiä. Yllättävän tasokasta settiä kuitenkin
oli, osa esiintyjistä suorastaan julmetun hauskoja.

Istuttiin hasardipaikoilla aivan edessä, ja tulihan sitä kommenttia sieltä. En nyt muista kuka
esiintyjistä se oli joka lähti veistämään sitä perinteistä "onko sinulla tyttöystävää"-läppää ja
kysyi kaverilta, joka heitti lonkalta "Näytänkö minä siltä?". Yksi jamppa jäi jahkailemaan ja
mietti että pitäisikö vielä heittää jotain läppää, huutelin sille että paita pois niin saadaan jotain
ohjelmaakin. Rupesi katselemaan ja totesi että en mä kyllä näytä yhtään Teuvo Lomanilta.

Otin sen kohteliaisuutena. Hellsinki Shitty Boy.

Ei saasta, ei nuo lihapullat lopu syömällä. Pitänee pistää osa pakettiin ja lähettää Angolaan nälkää näkeville lapsille.

Niksu SPR to the rescue, aina auttamassa vähäosaisia.

Kaveri hehkutti National Treasuren soundtrackia, täytynee katsastaa se tänään kauniimman puoliskon kanssa.

np. koi kazen soundtrack taas, sora to yuki to kaze watashi